Sanna Marinin hallitus antoi eduskunnalle esityksen perhevapaauudistuksesta. Lapsen hoivavastuu jakautuu kohta tasaisemmin, perheen oman tilanteen mukaisesti.
Perhevapaauudistuksen keskeinen tavoite on edistää tasa-arvoa työelämässä ja helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sen lähtökohtana on ottaa askel kohti yhdenvertaista perhekäsitystä eli huomioida esimerkiksi erilaiset perhemallit kuten yksinhuoltajat, sateenkaariperheet ja vanhempien tai huoltajien keskinäinen tasa-arvo.
Taustalla on työelämän tasapaino -direktiivi, joka EU-jäsenmaiden on toteutettava viimeistään 2. elokuuta 2022. Suomi on toteuttamassa uudistuksen 1. elokuuta.
Äitiys- ja isyysvapaa korvataan raskaus- ja vanhempainvapaalla.
Tutut termit äitiys- ja isyysvapaa poistuvat ja ne korvataan raskaus- ja vanhempainvapaalla. Raskausvapaa on pituudeltaan 40 päivää ja sen voi aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa. Synnyttäneellä on kuitenkin aina oikeus yhdenjaksoiseen vähintään 105 päivän poissaoloon riippumatta siitä, kuka lasta hoitaa.
Yhä useampi on oikeutettu vanhempainvapaaseen
Synnyttäjä saa raskausvapaan lain edellyttämän raskaussuojelun perusteella. Raskaussuojelu takaa raskaana olevalle, äskettäin synnyttäneelle tai imettävälle työntekijälle sekä sikiölle suojaa terveysriskeiltä liittyen esimerkiksi yötyöhön ja irtisanomiseen.
Vanhempainvapaata on kokonaisuudessaan 320 päivää, josta kummankin vanhemman osuus on 160 päivää. Omasta osuudesta on mahdollista luovuttaa 63 päivää toiselle vanhemmalle tai puolisolle, joka hoitaa lasta ennen lapsen kaksivuotispäivää. Luovutettavilla päivillä laajennetaan vanhempainvapaaseen oikeutettujen joukkoa.
Perhevapaapäiviä tulee lisää.
Uudistuksessa perhevapaapäiviä tulee lisää. Toisen puolison, usein isän, vanhempainrahaa maksetaan korotettuna nykyistä enemmän. Varhaiskasvatuspalveluihin tulee enemmän joustoa ja yksihuoltaja saa oikeuden pitää kaikki vanhempainvapaat.
Lisää joustavuutta työsuhteen ulkopuolella oleville
Etuusjärjestelmän puolella vanhempainvapaan pitäminen, jakaminen ja luovuttaminen on joustavaa – erityisesti niillä ryhmillä, jotka ovat työsuhteen ulkopuolella.
Työsuhteeseen vanhempainvapaa-uudistus vaikuttaa monella tavalla. Vanhempainvapaa voidaan jatkossa pitää neljässä jaksossa, joista kunkin pituus on vähintään 12 arkipäivää. Vanhempainvapaa on mahdollista sopia myös osittaisena. Uudistus tuo lisäksi mukanaan oikeuden pitää omaishoitovapaata viisi työpäivää vuodessa omaisen tai läheisen avustamiseksi. Omaishoitovapaa perustuu työelämän tasapainodirektiiviin.
Työsopimuslaki ei jousta yhtä paljon kuin etuusjärjestelmä: työntekijän on pääsääntöisesti ilmoitettava vapaan pitämisestä kaksi kuukautta etukäteen, jotta työnantaja ehtii varautua tilanteeseen.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta
Lainsäädäntö ei ota kantaa siihen, tuleeko perhevapaiden olla palkallisia. Äitiys- ja isyysvapaan palkallisuudesta on määräyksiä useimmissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Kun taustalla oleva etuus-järjestelmä ja sen termit muuttuvat, joudutaan asiaa tarkastelemaan työ- ja virka-ehtosopimuksissa.
Termit on tarkistettava ja samalla pohdittava, onko työ- ja virkaehtosopimuksilla tarvetta tukea lainsäädännön tavoitteita yhdenvertaisesta vanhemmuudesta, hoivavastuun tasaisemmasta jakamisesta tai työn ja perheen entistä joustavammasta yhdistämisestä – ja miten.
Termit on tarkistettava tesseistäkin.
Perhevapailla on vahva yhteys tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Vanhempainvapaaseen oikeutetut eivät kuitenkaan usein ole saman tai samansisältöisen työehtosopimuksen piirissä, joten eri perheissä kokonaisuus jatkuu erilaisena. Joka tapauksessa tavoitteena on, että myös työehdot ottavat askeleita Suomen hallituksen osoittamaan suuntaan.
Tarja Terävä on lakimies JHL:n oikeudellisten asioiden osastolla.